Rasitusvamma ja siitä toipuminen

Viheliäs tenniskyynärpää sujahti käteeni pikkuhiljaa ja en olisi millään halunnut sitä uskoa. Eihän aloittelijoille nyt moisia vammoja voi tulla, vai voiko sittenkin?

Olen selvästi altis työtapaturmille. Työskennellessäni aikoinani viinin maahantuontiyrityksessä järjestimme paljon tapahtumia ja uskomatonta kyllä sain tenniskyynärpään vasempaan käteeni availemalla samppanja- ja muita viinipulloja. Naprapaatin käsittelyjen ja käsijumpan avulla siitä selvittiin, mutta aikaa se otti. Nyt kun aloitin työni padelin parissa, muutaman kuukauden kuluttua tuntui tuttu kipu pienellä erotuksella, sillä käsi oli vaihtunut oikeaan. Edellisestä kerrasta oppineena yritin reagoida ajoissa, ottaa iisisti ja tehdä samoja harjoituksia, joita silloin minulle annettiin. Kävin muutaman kerran naprapaatilla ja lepuutin kättä.

Silti käsi ei ottanut parantuakseen. Pienen lepotauon jälkeen pelasin kuitenkin pelejä uhmakkaasti kivuista huolimatta, kunnes erään padelintäyteisen päivän jälkeisenä yönä heräsin niin kipeään käteen, etten voinut edes sormia liikuttaa.

Onnettomana ja kipeänä kipitin lääkärin pakeille ja sain kortisonipiikin käteeni. Olin kuitenkin kuullut paljon tarinoita, ettei kortisonipiikki auttaisi ja vaiva useimmiten uusisi ja piikistä huolimatta tarvittaisiin lepoa ja kättä vahvistavia jumppaliikkeitä.

Viikkoja kului ja harmitti vietävästi kun tuntui, että kaikki vaan pelaavat padelia, kehittyvät ja nauttivat elämästä ja itse vain teen tylsiä käsiliikkeitä. Piilotin padelvarusteenikin pienentämään kiusausta peleihin. Viikko viikolta ja päivä päivältä huomasin kuitenkin, että käsi voi paljon paremmin. Sain fyssarilta luvan mennä testaamaan padelia, mutta maltillisesti alkuun. Ensimmäinen peli jännitti – kuinkahan tässä käy? No huonosti kävi, mietin koko pelin ajan, että minun padelini olivat tässä, sattui ja väänsin kättä ja mailaa mitä ihmeellisimpiin asentoihin välttääkseni kipuja. Tauon piti siis jatkua, halusin tai en.

Kolmannen tauon jälkeen päätin mennä treeneihin koittamaan käden kestävyyttä. Valmentajan avulla viilattiin asentoa, otetta ja rentoutta. Erityistä huomiota kiinnitettiin mailan otteeseen. Huomasimme, että jännitän pelatessa koko yläkroppaa ja käsiä suunnattoman paljon. Rentous oli siinä hommassa kaukana. Oikean asennon löytäminen ja mailan pitäminen oikealla tavalla rennosti piti kivut treeneissä poissa. Mikä onnen tunne tulikaan, kun illallakaan ei käteen sattunut.

Tilanne käden kanssa on nyt pysynyt aika stabiilina. Välillä käsi ilmoittaa itsestään, mutta lepo ja vahvistavat liikkeet ovat auttaneet pitämään kivut pääsääntöisesti poissa. Pelimäärät eivät ole vieläkään samoissa kuin syksyllä ennen kipuja, enkä varmasti näillä nykyisillä pelimäärillä kehity pelaajana sitä tahtia, mitä tahtoisin. Mutta onko sillä loppupeleissä niin väliä, ehkei kuitenkaan. Sen opin taas kerran kantapään kautta, että kipuihin kannattaa reagoida heti ja ei, kipua ei kannata uhmata, sillä se kuitenkin on merkki jostain. Oli kyse sitten väärästä asennosta, rasitusvammasta, kulumasta tai muusta vastaavasta niin asiaan kannattaa suhtautua ihan vakavasti.

Miten sitten pitäisi pelata, että voisi säästyä rasitusvammoilta?

Keskivartaloa pitää jännittää niin, että kädet pysyvät rentona. Itse padellyönneissä tulisi käyttää paljon keskivartaloa ja sen voimaa ja itse käsillä tehdään lyönnissä itseasiassa todella vähän. Käsikivut tulevatkin usein juuri siitä, että yritetään lyödä palloa käden pienillä lihaksilla eikä hyödynnetä kehon isoja lihaksia mitä jokaiselta meiltä löytyy.

Oikea ote mailasta on myös tärkeässä roolissa. Jos mailaa puristaa ja pitää väärästä kohdasta kiinni tulee samalla jännittäneeksi käden pieniä lihaksia. Puhutaan ns. vasaraotteesta, eli mailaa tulisi pitää kädessä samalla tavalla kuin vasaraa naulatessa. Myös gripin paksuudella on merkitystä. Paksuuden tulisi olla sellainen että sormen päiden ja kämmenen väliin jää etusormen paksuuden verran tilaa.

Alla kuvat oikeaoppisesta padelmailaotteesta. Tärkeitä huomioita ovat ainakin, että mailan pää on kämmenen sisällä ja etusormi ylhäällä. Etusormi tukee näppärästi ranteen asentoa. Mailan liian kova puristaminen sekä ranteen kääntely altistavat tenniskyynärpäälle.

Toivottavasti te säästytte ikäviltä vaivoilta ja pääsette ilman kipuja pelaamaan padelia!

Liity postituslistalle

Uusimmat vinkit Gabolta.

Jaa tämä artikkeli

Share on facebook
Share on linkedin
Share on twitter
Share on email